Kiitos!!

Hehkutin tätä jo aiemmissa postauksissa, mutta vielä kerran:

Viime aikoina blogiini on eksynyt ihania ihmisiä, jotka oikeasti ymmärtävät sairauden varjopuolenkin! Ihmiset jotka blogini ovat lukeneet ja kommentoineet ovat oikeasti ymmärtäneet blogini tarkotuksen.

Tämän blogin ei ole missään vaiheessa ollut paikka josta hakisin sääliä, vaan paikka jossa voin purkaa ajatukset endometrioosiin, lapsellisiin ja lapsettomuuteen liittyen. Tämä blogi on taatusti pelastanut monta ystävyyssuhdetta.

Eniten kaipasin vertaistukea ja sitä on löytynyt. Ei voi kyllä muuta sanoa, että endometrioosi on kyllä veemäinen tauti. Kipujen, väsymyksen ja kaikkien muiden oireiden keskellä on hienoa tietää että ei ole ainoa, joka kamppailee tämän sairauden kanssa.

Vielä kerran kiitos kaikille kommentoijille ja tsempit teille!! Päivä kerrallaan kohti parempaa aikaa :)

Kuulumisia...

Viime aikojen kuulumiset voisi tiivistää yhteen sanaan "töitä". Viides viikko yli 40 tuntia viikko. Nuoruuden tyhmyydestä sakotetaan ja nyt ainoa keino on tehdä töitä korjatakseen virheensä.

Ikää tuli taas vuosi lisää. Vuosi vuodelta aika rupeaa vähenemään. Aika oman naisellisuuden. Hedelmällisimmät vuodet ovat kohta ohi.

Syksy tulee. On diabeteskontrollit, verikokeet ja muut. Endometrioosista lääkäri lokakuussa. Viime kuukautiset menivät suht kivuttomasti. Kipuja oli, mutta eivät olleet niin pahoja kuin ovat joskus olleet. Selvisin tavallisilla särkylääkkeillä ilman panacodeja. Päivittäiseksi ongelmaksi on tullut tärinäkipu, joka tuntuu varsinkin autolla ajaessa.

Blogi on saanut uusia lukijoita. Pitäisi kirjoittaa enemmän, mutta viime aikoina ei ole ollut vain aikaa tai mielenkiintoa. Miniloma lähenee, ehkä siitä saan voimaa syksyyn. Ääni takaraivossa sanoo sen tuovan omat haasteensa.

Lapsettomat vs. lapselliset osa 3

Iltalehti antoi jälleen torstaina kirjoittamisaiheen ja koska edelliset osat ovat olleet suosittuja, niin tässä osa kolme.

Iltalehti siis julkaisi jutun otsikolla Vanhempi, älä enää sano näitä lauseita lapsettomalle ystävällesi ja tietenkin on kirjoitettava oma perustelu näihin väittämiin.

1. "Koira ei ole sama kuin lapsi"

- Ei tietenkään ole, mutta silti se oma lemmikki voi olla todella rakas ja eräänlainen korvike. Eläimestä on pidettävä samanlaista huolta. Lemmikkiä on koulutettava, ruokittava, hoidettava ja muutenkin huomioida sen tarpeet. Lapseen on tietenkin eroja. Lasta kun ei voi jättää työpäiväksi yksin kotiin. Olen samaa iltalehden kanssa, ehkä me lapsettomat yritämme tällä tavoin myötäelää.

2. "Luuletko olevasi väsynyt/stressaantunut? Sinulla ei ole edes lapsia!"

- Tämän olen kuullut useasti. Viime aikoina olen ollut enemmän hereillä työpaikalla kuin kotona, silti en saa olla väsynyt. Käyn päivässä 8 tuntia töissä, kotona odottaa koiran lenkittäminen, kaupassa käynti ja asunnon siivous. Ylipäätänsä on turha vertailla kuka on väsynein ja stressaantunein. Varsinkin kotiäitien vähättely työelämää kohtaan on välillä liiallista. Kuinka monesti kuuleekaan lauseen "voi että, kun pääsis töihin rentoutumaan?" Ai että, jos töissä rentouduttaisiin, niin tuskin olisi työttömiä.

3. "Älä huoli, sitten kun sinulla on lapsia, sinä..."

- ...osaat olla kaikkeen varautunut, olethan kuunnellut lapsellisten valitusta jo monen monta vuotta.

4. "Ovatko juhlat lapsiystävälliset?"

- Jos on pakko ottaa lapset mukaan, niin vahdithan lapsesi itse. Ilmoittaakin voi, jos haluaa jotain lapsilleen syöttää. Jos et halua että lapsesi näkee humalaisia ihmisä, jää pois tai laita lapsesi hoitoon. Välillä olisi kiva juhlia aikuisten kesken.

5. "Elämälläni ei ollut tarkoitusta ennen kuin sain lapsia"

- Tämän kuulin viimeksi muutama viikko sitten, kun ystäväni palasi pienen käärön kanssa kotiin sairaalasta. Onko elämässä jotain vialla, jos siitä ei osaa nauttia ilman lapsia? Jos elämälläsi ei ole ollut tarkoitusta sitä ennen mitä elämäsi on ollut? Olen kuullut sinun hehkuttavan elämääsi jo ennen kuin käärösi oli maailmassa. Lasta ajatellaan sosiaalisessa mediassakin 24/7 työnä ja hehkutetaan kun sen kanssa jaksaa. Mitä ydinfysiikkaa se onkaan?