maanantai 9. helmikuuta 2015

Elämääni...

Olen viime aikoina hitaasti tehnyt päätöksen, että hylkään lapsihaaveet. Alkanut ensimmäistä kertaa kunnolla panostamaan omaan itseeni. Miettinyt mitkä asiat tekevät itseni onnelliseksi. Mitä muutoksia täytyy tehdä, että olisin onnellinen? Tehdä asioita oman pääni mukaan ja ainoa ihminen, jota haluan miellyttää on minä itse.

Monta vuotta on mennyt, niin että olen miettinyt mitä muut ajattelevat, miltä muista tuntuu ja tehnyt monesti omatuntoni vastaisesti. En ole enää ollut se nainen, joka nieleskelee kyyneleitä ja antaa ympäripyöreitä vastauksia, kun kysytään milloin alan tekemään lapsia. Olen ollut se kuka kertoo rohkeasti, että se ei onnistu ilman rahaa ja lääkäriä. En ole enää vältellyt ystäviäni ja heidän lapsiaan, vaan olen oppinut iloitsemaan heidän onnestaan ja olemaan lapsille mukava ja turvallinen aikuinen.

En välitä enää tuttujen ja läheisten säälivistä katseista. Endometrioosi on osa minua ja sitä en voi muuttaa. Olen pyrkinyt puhumaan avoimesti sairaudestani ja pyytämään anteeksi kuinka käyttäydyin ystäviäni kohtaan sairauden ollessa pahimmillaan.

Tällä hetkellä haluan panostaa omaan tulevaisuuteeni. Olen lopettanut alkoholin käytön, koska en pidä itsestäni humalassa ja kärsin yhden illan takia monta päivää huonoa oloa. Tupakoinnin lopetin vuosi sitten. Kuukausi sitten rupesin laihduttamaan ja tarkoitus olisi pudottaa ennen kesää 5 kiloa. Kaiken kaikkiaan 15 kiloa ja parantaa ruokavaliota. Päätin myös hakea jatko-koulutukseen, jotta saisin helpommin töitä ja kehittäisin itseäni. Haluan olla se ihminen, joka hymyilee aidosti ja joka herää onnellisena uuteen päivään. En se, joka oli väsynyt ja kiukkuinen 24/7. En se joka ei nähnyt tulevaisuuttaan. Olen päättänyt olla onnellinen ilman omia lapsia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti